Kissakuvahaaste 158: Kesäheinä

Martta:"Jee, mä osallistun ekaa kertaa kissakuvahaasteeseen! Miau! Mä en ole pahemmin vielä ulkona käynyt, muuta kuin tuolla kesähuoneella, joten emäntä sano, että tää voi olla hyvä kuva osallistua Mollan kanssa yhdessä, kun aiheena on kesäheinä! Katselen aina hyvin tarkkaan tuon Mollan toimia ja tässäkin koetan kovasti ymmärtää, että mitä hyvää nuo kasvit nyt oikein on, kun ei mulle maistu kuitenkaan!"

Päiväunet parvekkeella

Molla: "Päivää taasen, arki on ruvennut sujumaan aikas kivasti tuon Martan kanssa. Välillä tulee noita painiotteluita, mistä olikin aiemmin videota, mutta leikkiähän se vain on! Itse olen tykästynyt parvekkeella nukkumiseen, ja näkyy tuo Marttakin ottaneen mallia...Yöt olen yleensä osittain nukkunut emännän vieressä, mutta nykyään olen pääasiassa sohvalla, kun tuo Martta on siirtynyt sängyssä nukkumiseen, enkä oikein vielä ole pikkulikkaan niin tottunut, että samassa samassa petipaikassa kovin pitkään sen kanssa viihtyisin..."

Martta:"Heippa, on tää aikamoista kun pitää kaikenlaisia uusia tapoja opetella uudessa huushollissa. Mä olen ihastunut tuohon eteisen lattiaan ja tykkään tehdä pissat sinne enkä aina laatikolle asti. Nyt tuo emäntä keinot keksi kun siirsi laatikon just siihen paikkaan, mikä oli mun pissapaikka! Kai täytynee sit pikkuhiljaa opetella käymään vallan siellä. Kun täällä näkyy olevan ihan molemmille omat vessat, tosin käydäänhän me molemmissa, kumpi sattuu olemaan lähempänä hädän sattuessa.;) Tuo kesähuone on ruvennut muakin kiehtomaan, omin tuon toisen tuolin, kun Molla nukkuu aina tuossa toisessa. Öisin tosin usein menen emännän viereen nukkumaan, vaikka se on kuulema ennen ollutkin Mollan paikka."

Ekaa kertaa lääkärissä

Martta:"Mä kävin viime viikolla lääkärissä ekaa kertaa. Vähän hirvitti olla autossa ja pidinkin jonkin verran meteliä asiasta. Lääkäri oli ihan mukava, taitaa olla kissaihmisiä.;) Antoi rokotteen ja katteli mun korvia ja sieltä kuulema löytyi punkkeja! MI-AU! Sitten se hoitaja laittoi emännän kanssa mulle jotain lääkettä niskaan, se ei tuntunut kovin kivalta kun pidettiin väkisin paikallaan. Mut kai se oli pakko, että mokomat punkit lähtis pois. Molla sai kuulema saman lääkkeen, mut sille laitettiin se sit vasta kotona, koska ei ollut mukana lääkärikäynnillä. Illasta mua sitten rupesi vallan ramasemaan. Olisin vaan nukkunut ja emäntäkin epäili, että taisi olla tujumman puoleinen lääke kun pisti mun pään ihan pyörälle. Mollalle ei tuntunut olevan sellasta vaikutusta. Noh, seuraavana päivänä sitten olin taas ihan normaali. Hoito kuulema uusitaan parin viikon väleinx3, jotta punkit ja muut mahdolliset loiset lähtisivät kokonaan pois... Kuvassa Molla kävi ihmettelemässä vieressä vähän aikaa, kun olin niin vaisu. Yleensä tykkään kovastikin leikkiä ja puuhastella ympäri kämppää.;)

Mattopainia

"Kukas se piileksii maton alla?!?"

Mitä sisko edellä, sitä toinen perässä!

Molla:"Mul on nää omat tavat, juu, näistä en tosiaan luovu!"

Martta:"Toi sisko teki näin, kai munkin täytyy, en kyl tiä miks just näin pitää toimia..."

Leikkiä

"Moi, moi, moi, moi, moi, moi, moi...äh, en jaksa enää...!"
"Kuis tää vessa toimii...!"

Moro!

Mä oon Martta, 4.4.2011 syntynyt kissalapsi. asun nykyään Mollan kanssa samassa taloudessa ja olen viihtynyt ihan hyvin. Alkuun paikat tuntui tottakai oudolta ja kai vähän oli stressivatsaa, kun en oikein löytänyt laatikolle asti. Nyt kuitenkin tuo Molla-kisu on näyttänyt aika hyvää mallia, kuinka asioita hoidellaan täällä.

Viihdyn kovasti tuolla kesähuoneella, kuten Mollakin, mut en oikein vielä ymmärtänyt, että miksi vanhempi neiti tykkää nyppiä noita kukkia...

Löysin myös nämä isot tuolit, joissa on mukavaa löhöillä...;) Tuo uusi emäntä on jo kovasti kuvaillut meitä yhdessä ja erikseen, liekö antaa lupaa niiden laittamiseen tänne, täytyy kysellä, mikä on politiikka niiden suhteen. Vastahan minä opettelen tämän "perheen" tavoille!

Muutosta arkeen

Päivää taas!
Emäntä oli lomareissussa viikon verran ja minua kävi pari ihmistä ruokkimassa sillä aikaa niin ei tarvinnut mennä minnekään hoitoon. Ihan mukavaa oli olla kotosalla, sillä en pidä noista autoreissuista yhtään. Onneksi on emäntäkin se jo ymmärtänyt.
Niin, muutoksia tosiaan! Perjantaina 8.7. emäntä toi mulle kaverin, tollasen pienen kissalapsen. Olin vähän ihmeissäni, että meinaako tuo nyt ihan tosissaan että se ihan jää meille asumaan. Kai sitten niin. Noh, alkuun näytin sille vähän kaapin paikkaa, murisin ja sähisin, mutta kun tajusin, että se tosiaan on tommonen aika kiva pikkukisu, niin en sit viittinyt kovin paljon enää sanoa sille mitään.

Nyt annan sen jo tulla melko lähelle ja jopa muutaman pusun olen sille antanut, mitkä lie emonvaistot heräs mullakin.;) Aika herttanen pentu sentään, ja melko kovasti se tykkäis leikkiä, mut en aina jaksa innostua mukaan.

Ehkä annan sillekin täällä blogissa suunvuoroa, sillä kun on tuo ulkovärityskin yhtä soma kun mulla! Mi-au! Väliaikainen nimi on kuulema Juniori/Julle, saa nähdä miksikä emäntä sitä sitten nimittää kun tuo sukupuoli varmistuu ensi viikon lääkärikäynnillä. Mutta palaillaan taas!=)